Ammatillinen tukihenkilö vanhemmalle
Arvioiva perhetyö
Korjaava perhetyö
Ammatillinen tukihenkilötoiminta
Säh­ly­jen­gi
Palvelut > Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Ammatillinen tukihenkilötoiminta on lastensuojelun asiakkaille räätälöity palvelu, jonka pääasiallisena tarkoituksena on toimia konkreettisesti lapsen kanssa. Toiminnan keskiössä on lapsi, mutta työskentely tapahtuu perheen toiveet ja tarpeet huomioon ottaen. Ammatillinen tukihenkilö toimii lapsen kanssa arjessa yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
Tukihenkilötoiminnan tarkoituksena on luoda lapsen elämään lisää turvallisia aikuissuhteita. Ammatillinen tukihenkilötoiminta lapsen kanssa voidaan aloittaa, kun lastensuojelutarpeen selvitys on laadittu ja perheen tarve tukihenkilötoiminnalle on tiedossa. Lastensuojelutarpeen selvitys voidaan laatia arvioivan perhetyön toimesta, tai sosiaalitoimen tekemänä.

Ammatilliselle tukihenkilötoiminnalle on luotu strukturoitu prosessi, joka on suunniteltu niin, että lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Strukturoitu prosessi on luotu, jotta jokainen asiakasprosessi olisi seurattavissa, mitattavissa, sekä työ itsessään laadukasta.

Lähtökohtaisesti ammatillinen tukihenkilötoiminta on pitkäjänteistä työskentelyä lapsen kanssa. Palvelu kattaa sovitut tapaamiset ja harrastuskustannukset lapsen kanssa, yhteydenpidon vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin verkostoihin sekä 24h puhelintuen lapselle ja perheelle.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta prosessina on jaettu neljään eri osioon, joiden pituus vaihtelee lapsen tarpeen mukaan. Lähtökohtaisesti tukihenkilötoiminta kestää vähintään puoli vuotta. Tarkoituksena on luoda pitkäaikainen luottamussuhde lapseen. Tukihenkilötoiminta pyrkii kuitenkin samalla kartoittamaan ja etsimään lapsen luonnollisista verkostoista läheisiä ihmisiä lapselle, joiden kautta tukihenkilötoiminta tulisi tarpeettomaksi tulevaisuudessa.
Ammatillisen tukihenkilötoiminnan prosessin vaiheet ovat: aloitusvaihe, luottamuksen rakentaminen, tulevaisuus ja tarpeettomuus.
Aloitusvaihe
Aloitusvaiheessa tutustutaan lapseen ja annetaan lapselle mahdollisuus tutustua aikuiseen. Samalla tukihenkilö tutustuu lapsen perheeseen ja sopii toiminnan käytännöistä verkoston osapuolten kanssa. Perheen kanssa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja yhteydenpidon tavoista. Aloitusvaiheessa ollaan yhteydessä lapsen kouluun ja sovitaan konkreettisesta yhteistyöstä koulun kanssa. Tukihenkilö on aktiivisesti yhteistyössä lapsen lähiverkoston kanssa ja huolehtii toiminnan avoimuudesta, sekä siitä että lapsen lähiverkosto tietää koko ajan miten toimitaan. Aloitusvaiheessa etsitään lapsen kanssa yhteinen harrastus tai tekeminen (meidän juttu), jota tukihenkilö ja lapsi tekevät säännöllisesti koko tukihenkilötoiminnan ajan. Tämän vaiheen tavoitteena on tutustumisen kautta motivoida lapsi, sekä perhe hyvään ja rakentavaan yhteistyöhön.
Luottamuksen rakentaminen
Seuraava vaihe on luottamuksen rakentaminen. Tässä vaiheessa toiminta lapsen ja lähiverkoston kanssa jatkuu ensimmäisessä vaiheessa luotujen toimintatapojen ja sovittujen tekemisten mukaisesti. Tarkoituksena on syventää yhteistyötä verkostojen kanssa luonnollisella tavalla ja tätä kautta parantaa lapsen hyvinvointia. Lapsen kanssa luottamusta puolin ja toisin kasvatetaan, niin että lapsi uskaltaa luottaa työntekijään.

Tässä vaiheessa aloitetaan työvälineiden käyttö lapsen kanssa. Työvälineet on koottu kansioon, jonka täyttäminen aloitetaan lapsen yksilöllisyys huomioiden. Työvälineet voidaan ajatella työkalupakkina, joista osa työkaluista käytetään jokaisessa asiakasprosessissa ja osa on olemassa erilaisiin yksilöllisiin tarpeisiin.
Tulevaisuusvaihe
Tulevaisuusvaiheeseen siirrymme kun asiakassuunnitelmapalaverissa sovitut tavoitteet ovat täyttymässä ja voidaan aloittaa verkostojen kartoitus lapsen tulevaisuutta ajatellen. Tarkoituksena on löytää lapsen läheisverkostosta turvallisia aikuisia, joiden roolia lapsen elämässä olisi mahdollista aktivoida. Tässä vaiheessa arvioidaan tukihenkilötoiminnan jatkoa lapsen etua ajatellen. Tulevaisuudesta tehdään suunnitelmia joita yhdessä käsitellään asiakassuunnitelmapalaverissa. Tässä vaiheessa on mahdollista jatkaa tukihenkilötoimintaa, tai vaihtoehtoisesti aloittaa suunnitelmallinen tukihenkilötoiminnan korvaaminen muilla palveluilla tai lapsen luontaisella lähiverkostolla. Tulevaisuus vaiheessa kartoitetaan myös lapsen mahdollisuus itsenäistymiseen ja suunnitellaan tarvittavia tukitoimenpiteitä lapsen itsenäistymistä ajatellen.
Tarpeettomuusvaihe
Tarpeettomuusvaiheeseen siirrytään jos tulevaisuusvaiheessa on nähty mahdollisuus tarpeettomuuteen. Yrityksemme kaiken työn tavoitteena on aina tehdä oma työ tarpeettomaksi, tämä tapahtuu kuitenkin aina lapsen edun lähtökohdasta ja suunnitelmallisesti. On myös mahdollista, että prosessi jatkuu ilman neljättä tarpeettomuuden vaihetta, mikäli tukihenkilötoiminnan jatkaminen on lapsen edun mukaista.
Palvelu sisältää:
tuotteistetun prosessin mukaisen työskentelyn
säännöllisen yhteenvedon toteutuneesta työskentelystä
päivystävä puhelintuki 24h/ vuorokaudessa perheelle
yhteydenpidon perheen verkostoihin
vaikuttavuuden mittaristo
lapsen kanssa toteutuneet harrastekulut ja matkakulut harrastemenoihin
erikseen sovittuna mahdollisuus kriisitapaamisiin
Lisätiedot
Päivitetty 30.10.2013 - Tulostettava versio -
Perhepalvelu Siipisulka
Lauttaranta 7
28400 Ulvila
Niko Enqvist
044 970 6798
niko.enqvist@siipisulka.fi
Johanna Jokela
040 821 1787
johanna.jokela@siipisulka.fi
Sivuston toteutus: Hakosalo Software Oy
Graafinen ilme: Kielen Päällä, Maiju Junko
Lisätietoa evästekäytännöstä