Työ­his­to­ria
Tuotteistetut palvelut
Kiin­ty­mys­suh­de­teo­riaa
Läh­teet
Toiminnan lähtökohdat > Kiintymyssuhdeteoriaa

Kiintymyssuhdeteoriaa

Kiintymyssuhdeteoriassa korostetaan varhaisten kokemusten ja vuorovaikutussuhteiden merkitystä, siis vanhempien merkitystä (Sinkkonen 2001. 88). Perheen stressitekijät vaikuttavat vanhemmuuteen ja sitä kautta lapsen kehityspotentiaaliin. Näin ollen kiintymyssuhteen muutos voi tapahtua turvallisesta turvattomaksi, mutta myös päinvastoin. (Westman 2008, 6). Lapsi arvioi ympäristöään jatkuvasti ja kehittää vuorovaikutuksessa vanhempiinsa oletuksia itsestään suhteessa tärkeisiin muihin: "Olenko rakastettava?" "Voiko maailmaa tutkia turvallisesti" "Ilahtuvatko vanhempani minusta?" "Pystynkö vaikuttamaan heihin?" Lapsi luo työmalleja läheisiin suhteisiin kokemustensa perusteella. (Hautamäki 2011, 36.) Lapsi siis määrittelee omaa arvoaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin ja näiden aikaisempien vuorovaikutuskokemusten myötä muodostuu itseluottamuksen määrä ja luottamus vaikuttaa myös tulevien ihmissuhteiden laatuun. (Westman 2008, 5.)

Kiintymyssuhdeteoria on saanut uskottavuutta myös neurotieteestä tutkimusmetodien kehityttyä. Aivojen toiminnallisen kehityksen ymmärtäminen on antanut tietoa, miten varhaisilla vuorovaikutuskokemuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Aivojen plastisuus säilyy koko eliniän ja toiminnallista muovautumista tapahtuu oppimisen ja kokemusten mukana koko ajan. Asioita on siis mahdollisuus hoitaa ja parantaa myöhemmin. (Sinkkonen 2011. 13, 27.)

Monet väkivaltaisesti käyttäytyvät ihmiset ovat lapsuudessaan kokeneet traumoja tai olleet kaltoin kohdeltuja (Sinkkonen 2001, 205). Varhaiset traumat altistavat traumaperäiselle stressihäiriölle, sekä lapsuusiässä että myöhemmin (Sinkkonen 2001, 77). Erilaiset perheen ongelmat, kuten hylätyksi tulemisen tunne, isän väkivaltaisuus, tai äidin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä lapsen myöhempään väkivaltaiseen käyttäytymiseen (Sinkkonen 2001, 205). Yksilön stressinsieto vaihtelee suuresti riippuen ainakin aikaisemmista kokemuksista ja temperamentista. Stressi itsessään on uhkaavassa, tai ahdistavassa tilanteessa syntyvä subjektiivinen kokemus ja siitä seuraava käyttäytymismalli. (Sinkkonen 2001, 74.)Turvallisesti kiintynyt lapsi oppii luottamaan ympäristöönsä ja turvattomasti kiintynyt käyttäytyy usein tavalla, jota yleisesti kutsutaan jollain tavalla häiriintyneeksi. Tämä häiriintynyt käytös on kuitenkin sopeutumista vallitseviin oloihin. (Sinkkonen 2001, 63.)

Kiintymyssuhdetta lujittavat ja korjaavat terapeuttiset interventiot voivat avohuollonsijaishuollossa käytettynä toimia osaltaan myös sellaisena ennaltaehkäisevänä tukitoimena, joka vahvistaa vanhemmuutta ja ehkäisee lapsen sijaishuoltoon sijoittamista. (Westman 2008, 32)
Lähteet
Päivitetty 30.10.2013 - Tulostettava versio -
Perhepalvelu Siipisulka
Lauttaranta 7
28400 Ulvila
Niko Enqvist
044 970 6798
niko.enqvist@siipisulka.fi
Johanna Jokela
040 821 1787
johanna.jokela@siipisulka.fi
Sivuston toteutus: Hakosalo Software Oy
Graafinen ilme: Kielen Päällä, Maiju Junko
Lisätietoa evästekäytännöstä